lauantai 24. helmikuuta 2018

Tavallista elämää tämäkin


Hei, täällä eletään sitä ihan normaalia elämää.

Olen saanut viestejä, joista on näkynyt vääristynyt ajattelutapa joko suoraan tai rivien välistä. En tiedä, miksi osa tutuista ajattelee, että olen täällä jonkinlaisella lomalla. No en todellakaan ole! Viime vuosikaan Saksassa ei ollut lomaa. Vaihto-oppilaan elämä saattaa monesti vaikuttaa rennolta lomailulta ja osittainhan se sitä onkin. Koulua kävin, mutta ei minun tarvinnut suorittaa mitään kielikokeita lukuun ottamatta. Toisaalta vuosi ei kuitenkaan ollut lomailua koulun, kielikurssin ja useampien harrastusten täyttäessä arjen, mutta vapaa-aikaa oli paljon.

Vaihtovuosi on kuitenkin jäänyt taakse jo yli puoli vuotta sitten ja tämä ei ole mikään "toinen vaihtovuosi". Isäni sattui saamaan työsiirron tänne valtameren taakse ja toki me jatkamme täällä arkeamme. Olen itse sanonut, että tuntuu turhalta käydä täällä koulua, koska täkäläisillä todistuksilla ei ole Suomessa kovinkaan paljon arvoa. Haluan silti saada päättötodistuksen siitä mitä nyt opiskelen paikallisessa collegessa (high school diploma ja pre-nursing degree). Opiskelu englanniksi on paljon työläämpää kuin suomeksi, mutta olen oppinut jo valtavasti kieltä. Biologiaa saa opiskella oikein urakalla sanakirjan kanssa. Muut oppiaineet ovat tähän mennessä menneet ainakin läpi ja kai minä biologiastakin pääsen läpi. Osaan asian, mutta en osaa ilmaista sitä englanniksi.



Koulun lisäksi käyn muutamana iltapäivänä viikossa hoitamassa yhtä ekaluokkalaista poikaa. Eihän 6-vuotiasta tarvitse enää niinkään hoitaa, ennemminkin leikin hänen kanssaan. Koulu ja työ täyttävät arjen, ja joskus tuntuu, ettei ehdi edes nukkua kunnolla. Tai ei vain tunnu, sillä yöunet jäävät useasti lyhyemmäksi. Onneksi on viikonloppuja.

Elämäni nyt ei siis ole lomailua. Työtä riittää ja täällä ei ole säät sitä mitä monet ajattelevat. En asu Espanjassa tai Texasissa. Sää täällä on talvisin viileä ja vettä tulee joka ikinen päivä. Tällä viikolla on tullut jopa lunta. Kesällä on kyllä sitten kuuma, mutta silloin onkin loma (ainakin koulusta).

Tämän tekstin myötä toivon, ettei minun ajatella lomailevan täällä. Se on psyykkisestikin raskasta, kun toiset huomauttelevat rennosta elämästäni, joka ei todellakaan ole totta. Elän täällä lähes samanlaista elämää, jota eläisin Suomessakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti