Musiikkia

Onneksi on nettiseurat ja skypenkin välityksellä saa synnit anteeksi. Tuntuu levottomalta, jos kotona soi jotai kevyempää musiikkia. Sitä ei onneksi tapahdu kovin usein. Laulua ja soittoa sen sijaan kuuluu lähes koko ajan, sillä perhe on hyvin musikaalinen. Laulut eivät yleensä ole sellaisia, joita mielelläni kuuntelisin. Host-sisareni soittavat mielellään elokuvamusiikkia ja se on onneksi usein klassista.

Itse soittelen pianolla virsiä ja siioninlauluja klassisen musiikin lisäksi. Laulankin niitä välillä ihan huomaamattani. No, eihän täällä laulun sanoja kuitenkaan ymmärretä. Minulla on yhdessä laulukirjassa osa lauluista myös saksaksi. Mama tiesikin pari niistä lauluista ja pyysi minua soittamaan niitä. Tämä kirja on siis Hartaisiin hetkiin lauluja -kirja.

Uusia siioninlauluja laulamassa siskon kanssa Jämsän kesäseuroissa.

Perheen vanhin lapsista, minua kymmenkunta päivää nuorempi tyttö, seurustelee. Kun kuulin hänen poikaystävänsä olevan tulossa, mietin miten suhtautuisin häneen ja heihin. Epäuskovaisten seurustelu kun on mitä on. Sain kuitenkin yllättyä. Nämä nuoret käyttäytyivät kuin uskovaisetkin. Niin ja poikaystävä lähti yöksi omaan kotiin ja tuli aamulla takaisin. Kiitän mielessäni heitä, sanoiksi en välttämättä osaisi tällaista kiitosta pukea, saksankielisin sanoin.